3.11.2011

Testaillaan täälläkin!

HIPHEI, kun minäkin innostuin nyt tekemään Vauva-lehdestäkin tutun Raskaustestin. Sen verran alkaa olla jo noita viikkoja kasassa.. :) Tässäpä se tulisi sitten !

RASKAUSTESTI, RV 34+1.


Olen syönyt mitä vain, suolaista ja makeaa.
Oi kyllä olen ! Eniten kyllä tekee mieli makeaa; karkkeja, leivoksia, munkkia - you name it!! Välillä tosin saattaa tehä ihan hirvittävästi mieli esim. patonkia paksun voikerroksen kera. Hyvä näin, alkuun en syönyt juuri mitään, ja kaikki ruoka vain ällötti. Homejuustoja olen vältellyt, mutta pieniä suupaloja on saattanut eksyä suuhuni..


Kahvin tuoksukin on saanut minut voimaan pahoin.
Noin puoleen väliin asti raskautta sai kahvin tuoksu aikaan oksennusreaktion, ja sehän oli mukavaa, kun töissä jouduin keittämään kahvia ja pesemään likaisia kuppeja... Nyt olen tälläkin viikolla juonut kahvia yhden kupin päivässä! Ja joutunut jopa hillitsemään kahvinjuontia, etten saisi liikaa kofeiinia, kun on muutenkin vaikea nukkua..






Voisin nukkua aamusta iltaan.
Alkuraskauden aikoihin taisin niin tehdäkin, sillä olin niin pahoinvoiva ja voimaton.. Keskiraskaudessa taas heräsin todella aikaisin, mikä ei ole mulle mitenkään ominaista.. : D Nyt pari viime viikkoa on ollut niin vaikea saada yöllä unta, että olen nukkunut vähän silloin kuin se onnistuu; yleensä aamuyöstä keskipäivään.


Suonenvetoa, närästystä, turvotusta. Kaikkea on ollut.
Suonenvetoa ja närästystä oli viikoilla 15-20, sen jälkeen ei juurikaan kumpaakaan. Tällä hetkellä vaivaa tuo turvotus, eli kaiken saan käydä läpi <3





Olen tuntenut itseni seksipommiksi.
Ehkä aluksi, kun tissit kasvoivat 2 kuppikokoa eikä raskaus muuten näkynyt.. Sitten ne tissit kasvoivat lisää, sitten maha kasvoi ja sitten perse levisi kera raskausarpien - eipä enää ole seksipommi olo : D

Paino on siirtynyt uusille kymmenluvuille.
Onhan se, mutta niin on kai tarkoituskin. Tulkoon sitten takasin alas ensi vuonna!!



Tunteet ovat olleet pinnassa.
KYLLÄ. Itku tulee helposti.. Otan kaikki kommentit niiiiin syvälle itseeni kuin vain mahdollista. Ja sitten itken/raivoan/nauran -mitä milloinkin..

Hyvä äiti imettää pitkään.
Minä haluan imettää pitkään. Ymmärrän, etteivät kaikki tähän pysty. Arvostan kuitenkin niitä, jotka edes yrittävät imettää lastaan. Se on eri asia, jos ei halua imettää (esim. jos omat rinnat ja niiden ulkomuoto on tärkeämpää, huom. salkkari-isabella HYI). Sehän on jokaisen henkilökohtanen valinta kuitenkin. Ei se kenestäkään huonoa äitiä tee jos imettäisikin vain vähän aikaa.




Olen suunnitellut synnytykseni.
Miten oman synnytyksensä voi suunnitella, kamoon? Menen sairaalaan, kun synnytyksen aika koittaa. Tilanteen mukaan siellä mennään, ja sen mukaan toimitaan. En ota stressiä, hoidan vaan homman niin hyvin kuin pystyn!!




Marianne




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti